Finnish Bible (1938)

Job 16

Job

Return to Index

Chapter 17

1

 

 "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani. 

 

 


2

 

 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä. 

 

 


3

 

 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni? 

 

 


4

 

 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle. 

 

 


5

 

 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät. 

 

 


6

 

 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut. 

 

 


7

 

 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo. 

 

 


8

 

 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno. 

 

 


9

 

 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa. 

 

 


10

 

 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne. 

 

 


11

 

 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi. 

 

 


12

 

 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä. 

 

 


13

 

 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, 

 

 


14

 

 minä sanon haudalle: `Sinä olet isäni`, ja madoille: `Äitini ja sisareni`. 

 

 


15

 

 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella? 

 

 


16

 

 Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa." 

 

 


Job 18

 

 

 

HTMLBible Software - Public Domain Software by johnhurt.com

 


Other Items are Available At These Sites: